Untuvaa tuotetaan systemaattisella eläinrääkkäyksellä
Untuvateollisuus
Untuva on pehmeää haituvamaista höyhentä, joka on kerroksena lintujen päällimmäisten, kovempien höyhenten alla. Untuvalla on erinomainen lämmöneristyskyky, ja sitä käytetään täytteenä esimerkiksi takeissa, peitoissa, tyynyissä ja makuupusseissa. Kiina tuottaa noin 80 % maailman untuvasta, ja siitä seuraavat maat ovat Unkari ja Puola. Yhden ainoan untuvapeiton valmistukseen tarvitaan noin 75 hanhen untuvaa.
Miljoonia hanhia ja ankkoja kynitään elävänä
Ruotsalaisen “Kalla fakta” –dokumenttiohjelman mukaan melkein 90 % hanhista ja ankoista kynitään elävänä kiinalaisilla, puolalaisilla ja unkarilaisilla tiloilla. Elävänä kyniminen on kiellettyä EU:ssa ja Yhdysvalloissa, mutta kieltoa ei juuri valvota. Kiinassa taas ei ole minkäänlaisia eläinsuojelulakeja. “Kalla fakta” –ohjelman kuvaamassa videomateriaalissa työntekijät pitävät kiinni kauhuissaan olevien lintujen siivistä tai jaloista samalla kun niiden untuva revitään väkivaltaisesti irti. Työntekijät työskentelevät niin nopeasti kuin pystyvät, ja linnut saavat usein isoja, vertavuotavia haavoja, jotka ommellaan kiinni ilman mitään kivunlievitystä. Kyniminen on linnuille erittäin kivuliasta ja stressaavaa, ja käsittelyn aikana ne huutavat tuskissaan ja peloissaan. Kynimisen jälkeen linnut ovat sokissa ja jäävät usein makaamaan liikkumattomina ja vertavuotavina.
Ahdistava elämä, tuskallinen kuolema
Ankkoja ja hanhia pidetään usein pienissä häkeissä tai isoissa, pimeissä ladoissa, joissa niillä ei ole mahdollisuutta tehdä mitään niille luonteenomaista, kuten uida tai kuopia maata. Linnut kynitään elämänsä aikana 1-4 kertaa, jonka jälkeen ne teurastetaan. Ennen matkaa teurastamolle, linnut eivät yleensä saa ruokaa noin 14 tuntiin. Usein linnut saavat vammoja kun työntekijät tarttuvat niihin väkivaltaisesti ja viskaavat ne täyteen ahdettuihin kuljetushäkkeihin, ja jotkut linnut kuolevat matkan aikana. Kuljetuksesta selvinneiltä linnuilta leikataan teurastamossa kurkku, jonka jälkeen ne upotetaan kiehuvaan veteen höyhenten poistoa varten – jotkut linnut ovat tuolloin vielä elossa.
Elävänä kynittyjä lintuja käytetään myös ankan- ja hanhenmaksan valmistukseen
Monet elävänä kynityistä linnuista joutuvat myös hanhenmaksateollisuuden hyödynnettäviksi, jossa ne joutuvat kestämään toisentyyppistä kidutusta, eli pakkosyöttämistä. Ankan- ja hanhenmaksaa (“foie gras”, eli rasvamaksa) tuotetaan siten, että lintujen kurkkuun työnnetään kovakouraisesti metalliputki, jonka läpi linnun vatsaan pumpataan energiapitoista maissipuuroa 2-3 kertaa päivässä. Pakkosyötön seurauksena lintujen maksa paisuu noin kymmenen kertaa normaalia suuremmaksi, joka on erittäin kivuliasta. Monilla linnuilla on vaikeuksia seistä tai hengittää laajentuneen maksan takia, ja stressin ja kivun takia monilla esiintyy normaalista poikkeavaa käyttäytymistä, kuten omien sulkiensa irtirepimistä.
On mahdotonta tietää mistä untuva on peräisin
Kuluttajan on mahdoton tietää onko jonkin tuotteen sisältämä untuva peräisin elävänä kynityistä linnuista. Untuvan toimitusketju on niin monimutkainen, etteivät tuotteiden valmistajatkaan ole varmoja untuvan alkuperästä. Olipa untuva peräisin mistä tahansa ja vaikka valmistajat vakuuttavat päinvastaista, on se melko varmuudella saatu aikaan hirvittävällä eläinrääkkäyksellä. Untuvalle vaihtoehtoisia, erinomaisia materiaaleja ovat mm. Quallofill, Fiberfill, Polarguard ja Thinsulate.
Untuva on pehmeää haituvamaista höyhentä, joka on kerroksena lintujen päällimmäisten, kovempien höyhenten alla. Untuvalla on erinomainen lämmöneristyskyky, ja sitä käytetään täytteenä esimerkiksi takeissa, peitoissa, tyynyissä ja makuupusseissa. Kiina tuottaa noin 80 % maailman untuvasta, ja siitä seuraavat maat ovat Unkari ja Puola. Yhden ainoan untuvapeiton valmistukseen tarvitaan noin 75 hanhen untuvaa.
Miljoonia hanhia ja ankkoja kynitään elävänä
Ruotsalaisen “Kalla fakta” –dokumenttiohjelman mukaan melkein 90 % hanhista ja ankoista kynitään elävänä kiinalaisilla, puolalaisilla ja unkarilaisilla tiloilla. Elävänä kyniminen on kiellettyä EU:ssa ja Yhdysvalloissa, mutta kieltoa ei juuri valvota. Kiinassa taas ei ole minkäänlaisia eläinsuojelulakeja. “Kalla fakta” –ohjelman kuvaamassa videomateriaalissa työntekijät pitävät kiinni kauhuissaan olevien lintujen siivistä tai jaloista samalla kun niiden untuva revitään väkivaltaisesti irti. Työntekijät työskentelevät niin nopeasti kuin pystyvät, ja linnut saavat usein isoja, vertavuotavia haavoja, jotka ommellaan kiinni ilman mitään kivunlievitystä. Kyniminen on linnuille erittäin kivuliasta ja stressaavaa, ja käsittelyn aikana ne huutavat tuskissaan ja peloissaan. Kynimisen jälkeen linnut ovat sokissa ja jäävät usein makaamaan liikkumattomina ja vertavuotavina.
Ahdistava elämä, tuskallinen kuolema
Ankkoja ja hanhia pidetään usein pienissä häkeissä tai isoissa, pimeissä ladoissa, joissa niillä ei ole mahdollisuutta tehdä mitään niille luonteenomaista, kuten uida tai kuopia maata. Linnut kynitään elämänsä aikana 1-4 kertaa, jonka jälkeen ne teurastetaan. Ennen matkaa teurastamolle, linnut eivät yleensä saa ruokaa noin 14 tuntiin. Usein linnut saavat vammoja kun työntekijät tarttuvat niihin väkivaltaisesti ja viskaavat ne täyteen ahdettuihin kuljetushäkkeihin, ja jotkut linnut kuolevat matkan aikana. Kuljetuksesta selvinneiltä linnuilta leikataan teurastamossa kurkku, jonka jälkeen ne upotetaan kiehuvaan veteen höyhenten poistoa varten – jotkut linnut ovat tuolloin vielä elossa.
Elävänä kynittyjä lintuja käytetään myös ankan- ja hanhenmaksan valmistukseen
Monet elävänä kynityistä linnuista joutuvat myös hanhenmaksateollisuuden hyödynnettäviksi, jossa ne joutuvat kestämään toisentyyppistä kidutusta, eli pakkosyöttämistä. Ankan- ja hanhenmaksaa (“foie gras”, eli rasvamaksa) tuotetaan siten, että lintujen kurkkuun työnnetään kovakouraisesti metalliputki, jonka läpi linnun vatsaan pumpataan energiapitoista maissipuuroa 2-3 kertaa päivässä. Pakkosyötön seurauksena lintujen maksa paisuu noin kymmenen kertaa normaalia suuremmaksi, joka on erittäin kivuliasta. Monilla linnuilla on vaikeuksia seistä tai hengittää laajentuneen maksan takia, ja stressin ja kivun takia monilla esiintyy normaalista poikkeavaa käyttäytymistä, kuten omien sulkiensa irtirepimistä.
On mahdotonta tietää mistä untuva on peräisin
Kuluttajan on mahdoton tietää onko jonkin tuotteen sisältämä untuva peräisin elävänä kynityistä linnuista. Untuvan toimitusketju on niin monimutkainen, etteivät tuotteiden valmistajatkaan ole varmoja untuvan alkuperästä. Olipa untuva peräisin mistä tahansa ja vaikka valmistajat vakuuttavat päinvastaista, on se melko varmuudella saatu aikaan hirvittävällä eläinrääkkäyksellä. Untuvalle vaihtoehtoisia, erinomaisia materiaaleja ovat mm. Quallofill, Fiberfill, Polarguard ja Thinsulate.
Lisätietoa:
http://www.animalia.fi/valinta/vaatteet-ja-kengät/eläinperäiset-materiaalit/untuva-ja-höyhenet
http://yle.fi/uutiset/hanhia_kynitaan_elavalta_kohudokumentissa_ruotsissa/5719253
http://yle.fi/vintti/yle.fi/tv2/juttuarkisto/uutiset/silminnakijan-reportaasi-selvittaa-untuvatekstiilien-karmean-alkuperan.html