Podenco
Kuva: ”Ibizan Hound - female at long coat”, tekijä: Tux-Man, lisenssi: CC Attribution-Share Alike 3.0
Podenco on galgojen ja vinttikoirien lisäksi yksi maailman huonoimmin kohdelluista koiraroduista. Podencoja käytetään, kuten galgoja, jäniksen metsästykseen ja niitä on paljon Espanjan mantereella ja erityisesti Kanariansaarilla, Mallorcalla, Menorcalla, Ibizalla ja Formenteralla. Podencojen koko, väritys ja karvoitus vaihtelee, ja ne on nimetty eri aluiden mukaan, kuten kanarianpodenco, ibizanpodenco ja andalusianpodenco.
Podencoja pidetään usein kytkettyinä lyhyisiin ketjuihin vailla suojaa polttavalle auringolle, kylmyydelle ja sateelle. Niitä säilytetään myös pimeissä vajoissa tiiviisti yhteenpakattuina vailla tilaa liikkua. Koirat joutuvat usein makaavaan omissa jätöksissään, mikä aiheuttaa sairauksia ja haavoja. Lääkinnällinen hoito on täysin poissuljettu. Espanjalaiset metsästäjät uskovat että koirat metsästävät paremmin nälkäisinä, joten niille ei anneta tarpeeksi ruokaa ja juomaa. Koirat eivät myöskään saa mitään inhimillistä hellyyttä, koska sen uskotaan vaikuttavan epäsuotuisasti niiden metsästystaitoihin.
Metsästyskauden loputtua metsästäjät haluavat päästä eroon melkein kaikista omistamistaan koirista. Uusien koirien hankkiminen jokaisen metsästyskauden alussa tulee halvemmaksi kuin vanhojen koirien ylläpitäminen. Koirat joko hylätään – joskus ne ensin hakataan henkihieväriin tai niiden jalat katkaistaan – tai ne tapetaan erittäin väkivaltaisesti esimerkiksi myrkyttämällä tai hukuttamalla. Useita kymmeniä tuhansia podencoja hylätään tai tapetaan vuosittain Espanjassa, ja galgot mukaan luettuna niiden arvioitu määrä on jopa 150 000.
Podencot hyvin harvoin saavat mitään julkisuutta, joten niitä kutsutaan joskus nimellä ”The Great Forgotten” – suurinpiirtein ”suuret unohdetut”. Ne tunnetaan myös nimellä ”The Invisibles” (näkymättömät), koska ne useimmiten sivuutetaan rescueyhdistysten saapuessa kunnallisille koiratarhoille (n.k. tappotarhoille) pelastamaan koiria, ja ne ovat yleensä ensimmäisiä joita tapetaan tilan puuttesta. Hylättyjen podencojen määrä on valtava, ja kotia etsiviä podencoja on koiratarhoissa paljon enemmän kuin mitään muuta rotua. Espanjalaiset eivät yleensä arvosta podencoja tai muitakaan metsästyskoiria, ja hyvin ottavat niitä lemmikeikseen hyvin harvoin. Tämä on erittäin valitettavaa, koska podencosta saa mitä parhaimman lemmikin. Ihastuttavan ulkonäkönsä lisäksi podencot ovat erittäin fiksuja, helliä, lempeitä, uskollisia, innokkaita oppimaan ja ne sopivat hyvin lapsiperheisiin.