Broileri
Broilerit ovat maailman huonoimmin kohdeltuja eläimiä
Broileri on lihatuotantoon kasvatettu kana (tai kukko), ja se on jalostettu kasvamaan hyvin lyhyessä ajassa paljon isommaksi kuin munijakana.
Vuonna 2012 peräti 59.794.239.000 broileria teurastettiin lihan takia (lähde: FAO). Broilereita kasvatetaan ja teurastetaan enemmän kuin kaikki muut yhteenlasketut maaeläimet. Tästä huolimatta monessa maassa (esimerkiksi USA:ssa) ei ole mitään säännöksiä, jotka suojaisivat näitä eläimiä, jotka munijakanojen ohella ovat maailman huonoimmin kohdeltuja eläimiä.
Broilerit ovat älykkäitä, herkkiä, tiedonhaluisia ja sosiaalisia eläimiä
Kanat, mukaan luettuina broilerit, ovat älykkäitä, herkkiä, tiedonhaluisia ja sosiaalisia eläimiä, joiden kognitiiviset kyvyt ovat joissakin tapauksissa kehittyneempiä kuin kissoilla, koirilla ja jopa joillakin kädellisilläkin. Jokainen kana on yksilö, jolla on oma persoonallisuutensa, ja kuten kaikki eläimet, ne arvostavat omaa elämäänsä. Kanat ovat erittäin sosiaalisia ja muodostavat monimutkaisia hierarkioita (“nokkimisjärjestyksiä”). Ne huolehtivat poikasistaan, perheistään ja muista parveen kuuluvista kanoista. Kanat pystyvät suorittamaan monimutkaisia tehtäviä, oppivat uusia asioita muita kanoja katselemalla, kykenevät itsehillintään, tuntevat huolta tulevaisuudesta sekä välittävät tietoa ja taitoja sukupolvelta toiselle. Kanat muistavat yli sadan muun kanan kasvot ja niiden sijainnin hierarkiassa, mikä tutkijoiden mukaan on kiistaton merkki kehittyneestä älystä. Kanoilla on yli 30 eri ääntä erottaakseen eri tyyppisiä uhkia, ja emokana ryhtyy opettamaan ääniä poikasilleen jo ennen niiden kuoriutumista.
Broilerit eivät koskaan tapaa vanhempiaan ja niitä kohdellaan hirvittävällä tavalla hautomoissa
Normaaleissa olosuhteissa emokana hoivaa, suojelee ja opettaa untuvikkojaan kunnes ne ovat tarpeeksi vanhoja pärjätäkseen omin päin. Eläintehtailla kananpojat eivät kertaakaan saa tavata vanhempiaan, koska ne syntyvät hautomoissa, joissa munat kuoriutuvat keinotekoisissa olosuhteissa. Hautomoissa työntekijät poimivat heikot linnut pois liukuhihnalta ja repivät irti niiden päät tai heittävät linnut jätesäkkeihin, joissa ne tukehtuvat. Ne linnunpoikaset, jotka selviytyvät alkukarsinnasta pudotetaan eräänlaiseen karuselliin, josta työntekijät poimivat ne ylös yksitellen, pistävät niihin rokotusneulan ja heittävät ne karusellin keskellä olevaan aukkoon. Linnut kuljetetaan eteenpäin kouruja pitkin ja lopulta nämä yhden päivän vanhat, pikkuriikkiset poikaset putoavat pöllämystyneinä laatikoihin. Laatikot suljetaan pimeisiin kaappeihin, joista ne siirretään kuljetettaviksi teollisiin kasvattamoihin.
Broilereita käsitellään kuin elotonta raaka-ainetta
Luonnollisissa olosuhteissa broilerit nauttivat maan kuopsuttelusta, hiekkakylpyjen ja auringon ottamisesta, höyhenpuvun sukimisesta ja orsilla yöpymisestä. Eläintehtaissa broilereita käsitellään kuin elotonta raaka-ainetta, ja suurin osa niiden luonnollisista käyttäytymistarpeista jää kokonaan toteuttamatta.
Valtaosa maailman broilereista kasvatetaan teollisissa tuotantolaitoksissa. Näissä valtavissa, ikkunattomissa halleissa pidetään kymmeniä tuhansia lintuja, ja keinovalon avulla linnut saadaan syömään mahdollisimman usein. Hallit ovat erittäin saastaisia, ja ilma on täynnä ammoniakkia sekä ulosteesta ja höyhenistä peräisin olevia pienhiukkasia. Ulosteita ei siivota kertaakaan pois broilereiden elinaikana. Linnut kärsivät suuresta ahtaudesta - sitä enemmän mitä suuremmiksi ne kasvavat. Lopulta linnut joutuvat kävelemään toistensa päällä. Äärimmäinen ahtaus ja luonnottomat elinolot aiheuttavat broilereissa stressiä ja turhautumista. Broilereiden pahoinvointi ilmenee epänormaalina käyttäytymisenä kuten toisten lintujen nokkimisena ja höyhenten irtinyppimisenä, ja jopa kannibalismina. Kymmenientuhansien lintujen seasta työntekijöiden on mahdotonta huomata kaikki sairaat ja kuolevat linnut, jotka useimmiten jätetään kärsimään ja kuolemaan. Kaiken muun lisäksi broilerit saattavat joutua kokemaan pahoinpitelyä työntekijöiden taholta, jotka esimerkiksi hakkaavat, puukottavat ja repivät eläinten päitä irti.
Broilerit on jalostettu kasvamaan nopeammin kuin niiden kehot kestävät
Broilerit on jalostettu kasvamaan yliluonnollisen suuriksi niin nopeasti kuin mahdollista. Linnut teurastetaan kun ne saavuttavat noin kahden kilon painon 35-40 päivän ikäisinä - kaksi kertaa nopeammin kuin viisikymmentä vuotta sitten. Nopea ja liiallinen kasvu johtaa vakaviin terveysongelmiin, koska broilereiden luuranko ja sisäelimet eivät kehity samassa tahdissa kuin lisääntynyt lihasmassa. Valikoivan jalostuksen myötä broilereilla on erittäin suuret rintalihakset, mikä edelleen vääristää niiden anatomiaa ja aiheuttaa suurta rasitusta lintujen jalkoihin.
Suurin osa linnuista kärsii jatkuvasta jalkakivusta eivätkä pysty seisomaan, vaan viettävät suurimman osan elämästään maaten ulosteiden seassa, mikä usein aiheuttaa avoimia haavoja ja tulehduksia. Monet linnut rampautuvat niin vakavasti etteivät pysty raahautumaan ruoka- ja vesiautomaateille, ja nääntyvät nälkään tai janoon. Luonnollisissa olosuhteissa äitikana opettaa poikasiaan syömään ja juomaan, mutta eläintehtailla kukaan ei ole opettamassa poikasia. Ne poikaset, jotka eivät omin päin opi syömään ja juomaan, kuolevat nälkään tai nestehukkaan. Pahasti saastunut hengitysilma aiheuttaa hengitysteiden sairauksia, keuhkoputkentulehduksia ja kivuliaita silmäsairauksia. Tavallinen broilereiden kuolinsyy on epänormaalin kasvun aiheuttama sydämen vajaatoiminta ja askiitti (vesipöhö).
Emobroilereita pidetään jatkuvassa nälässä, jotta ne eivät kasvaisi liian nopeasti
Niitä broilereita, joiden sallitaan saavuttaa sukukypsyyden ja lisääntyä kutsutaan emobroilereiksi. Emobroilereita kasvatetaan niinikään valtavissa, likaisissa, täyteen ahdetuissa halleissa vailla auringonvaloa, raitista ilmaa, tai mitään muutakaan, mikä olisi linnuille luontaista ja tärkeää. Estääkseen nokkimisen monissa maissa kanojen nokat leikataan partaterällä, kuumalla terällä tai infrapunaisella lasersäteellä, joka on erittäin kivulias toimenpide. Monet kanat kuolevat sokkiin välittömästi toimenpiteen yhteydessä tai nääntyvät nälkään tai janoon koska ne eivät kivun takia pysty syömään ja juomaan.
Emobroilerit joutuvat elämään eläintehtaiden hirvittävissä olosuhteissa yli vuoden. Emobroilereilla on vielä suurempi riski sairastua kuin broilerit, koska ne elävät kauemmin. Estääkseen suuren painonnousun aiheuttamia terveysongelmia emobroilereita pidetään jatkuvassa nälässä. Emobroilerit ovat nälän takia erittäin stressaantuneita ja turhaantuneita. Lievittääkseen nälkäänsä linnut yrittävät juoda enemmän vettä, mutta usein myös vedensaantia on rajoitettu, jotta työntekijöiden ei tarvitsisi siivota kostunutta ulostetta. Noin vuoden jälkeen emobroilereiden kehot ovat lopussa, ja linnut kuljetetaan teurastamoon.
Elävien eläinten vienti
Joka vuosi yli miljardi elävää tuotantoeläintä (siipikarjaa, nautoja, sikoja, lampaita ja hevosia) kuljetetaan muihin maihin pitkien matkojen päähän – usein merten yli, jolloin matka voi kestää viikkoja. Elävien eläinten vienti on maailmanlaajuinen ilmiö, jossa Australian karjanviennillä on suurin osuus. Pitkänmatkan kuljetukset aiheuttaa valtavaa kärsimystä eläimille, ja monet kuolevat matkan aikana. Eläimet joutuvat kestämään äärimmäistä tungosta, uupumusta, nestehukkaa, vammoja, sairauksia, stressiä ja työntekijöiden pahoinpitelyä. Matkassa on myös vanhempia, täysin loppuunkuluneita eläimiä, joiden luut ovat hauraat tai murtuneet, sekä aivan pieniä, vieroittamattomia vasikoita, jotka joutuvat seisomaan tunti- ja päiväkausia ahtaissa kuljetusautoissa ilman ruokaa tai lepoa. Usein eläimet viedään maihin, joissa on huono tai puuttuva eläinsuojelu, ja monet eläimistä pahoinpidellään ja lopulta tapetaan erittäin kivuliailla ja julmilla menetelmillä.
Teurastus
Huolimatta suuresta koostaan, broilerit ovat yhä pieniä poikasia kun ne teurastetaan 5-6 viikon ikäisinä ja noin kahden kilon painoisina. Työntekijät pyydystävät useamman linnun kerrallaan tarttumalla kovakouraisesti niiden jalkoihin, ja heittävät ne kuljetuslaatikoihin. Suomessa linnut kerätään yleensä lastauskoneella. On tavallista, että lintujen jalat ja siivet murtuvat nopean ja kovakouraisen käsittelyn takia, ja suuri määrä lintuja kuolee painajaismaisella matkalla teurastamoon. Huolimatta siitä, että matka teurastamoon voi kestää monta tuntia ja olot voivat olla erittäin tukalat, linnuille ei anneta mitään ruokaa tai juomaa matkan aikana tai ennen sen alkua.
Teurastamossa kanat teljetään jaloistaan ylösalaisin, jonka jälkeen ne tainnutetaan vesialtaassa, johon on on johdettu sähköä. Toinen broilereiden tainnutustapa on hiilidioksiditainnutus. Lintujen kurkut leikataan joko manuaalisesti tai automaattisella leikkurilla, jonka jälkeen ne upotetaan tulikuumaan kalttausveteen höyhenten irrottamiseksi. Jos linnut räpiköivät ne eivät osu kunnolla tainnutusveteen, ja ovat siten täysin tajuissaan kun niiden kurkut leikataan. Joissakin maissa (esimerkiksi USA:ssa), tainnutusvedessä oleva sähkövirta on niin alhainen, että kaikki linnut ovat tajuissaan kun niiltä leikataan kurkut. Mikäli kurkunleikkaus epäonnistuu voivat linnut olla tajuissaan joutuessaan kalttausaltaaseen.
Broilerin vaikutus ihmisten terveyteen
Eläintehtaiden äärimmäisen ahtaat ja saastaiset olot johtavat usein tautien puhkeamiseen, joita hoidetaan antibiooteilla. Monissa maissa antibiootteja annetaan eläimille myös ennaltaehkäisevästi ja tuotannon edistämiseksi. Jatkuva, ennaltaehkäisevä antibioottien käyttö mahdollistaa broilereiden pitämisen hengissä olosuhteissa, jotka muutoin tappaisi ne. Liiallinen antibioottien käyttö eläintehtailla on tärkein syy antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien lisääntymiseen, mikä on erittäin suuri uhka ihmiskunnalle. Kaupasta ostettu broileri saattaa olla saastunut esimerkiksi kampylobakteereilla, salmonellabakteereilla tai resistenteillä ESBL-kolibakteereilla, ja esimerkiksi lintuinfluenssa on peräisin siipikarjasta.
Broilerinlihaa pidetään usein terveellisenä ja ”kevyenä” lihavaihtoehtona, mikä ei pidä paikkaansa. Tutkimukset osoittavat, että broilerinliha sisältää yhtä paljon rasvaa kuin Big Mac, ja se sisältää yli kaksi kertaa enemmän rasvaa, kolmannes enemmän kaloreita ja kolmannes vähemmän proteiineja kuin vuonna 1940. Britanniassa jopa 92 prosenttia kaupoissa myytävässä broilerinlihassa on ulostejäämiä.
Maitotuotteet ja liha ovat suurimmat ftalaattien http://kemikaalitutka.fi/2016/01/16/liha-ja-maito-suurimmat-ftalaattien-lahteet-ruokavaliossa/ lähteet. Ftalaatteja käytetään monissa muoveissa lisäämään joustavuutta, läpinäkyvyyttä ja kestävyyttä, ja niitä käytetään myös esimerkiksi kosmetiikassa ja torjunta-aineissa. Tutkimusten mukaan elimistöömme kertyy eniten ftalaatteja tietyistä elintarvikkeista kuin esimerkiksi muovipulloista. Ftalaatit luokitellaan hormonaalisiksi haitta-aineiksi, ja ne on liitetty lukuisiin sairauksiin ja häiriöihin kuten astmaan, tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriöön, alhaiseen älykkyysosamäärään, rintasyöpään, liikalihavuuteen, autismiin, kakkostyypin diabetekseen, vauvojen sukupuolielinten epämuodostumiin sekä miesten sperman laadun heikkenemiseen.
Siipikarjateollisuuden ympäristövaikutukset
Kuten kaikessa tehotuotannossa, siipikarjateollisuus aiheuttaa vakavia ympäristötuhoja, kuten kalojen ja muiden luonnonvaraisten eläinten tuhoutumista, elinympäristöjen vahingoittumista sekä maan, ilman ja veden saastumista. Broileriteollisuus on vastuussa massiivisesta luonnonresurssien, kuten veden, tuhlaamisesta. Yhden broilerikilon tuottamiseen tarvitaan 4.325 litraa vettä.
Mitä sinä voit tehdä auttaaksesi broilerikanoja
Yksi kaikkein tärkeimmistä asioista, mitä voit tehdä auttaaksesi broilerikanoja, on ryhtyä vegaaniksi!