VAROITUS: Tämä sivu sisältää tietoa sianlihatuotannossa käytettyihin eläimiin kohdistuvasta väkivallasta. Sisältö voi olla järkyttävää.
Sianliha on peräisin erittäin älykkäästä eläimestä
Sianliha on peräisin elävästä ja tuntevasta olennosta, joka on koiraakin älykkäämpi
Sianliha on sian tai sian poikasen eli porsaan lihaa, jota käytetään ravinnoksi. Sianliha on maailman eniten kulutettu liha. Sianlihaa ovat muun muassa kinkku, pekoni, porsaankyljykset ja makkara.
Moni ajattelee sikaa ainoastaan tuotteena, mutta sika on erittäin fiksu ja sosiaalinen olento. Tutkimukset ovat osoittaneet,että siat ovat älykkäämpiä kuin koirat, ja että ne osaavat ratkaista erilaisia ongelmia yhtä hyvin kuin simpanssit. Sioilla on erinomainen ja pitkä muisti, ne ymmärtävät yksinkertaista symbolikieltä, nauttivat leikkimisestä ja kisailemisesta, muodostavat monimutkaisia sosiaalisia yhteisöjä, kykenevät yhteistyöhön toisten sikojen kanssa ja niissä on havaittu empatiaa.
Moni ajattelee sikaa ainoastaan tuotteena, mutta sika on erittäin fiksu ja sosiaalinen olento. Tutkimukset ovat osoittaneet,että siat ovat älykkäämpiä kuin koirat, ja että ne osaavat ratkaista erilaisia ongelmia yhtä hyvin kuin simpanssit. Sioilla on erinomainen ja pitkä muisti, ne ymmärtävät yksinkertaista symbolikieltä, nauttivat leikkimisestä ja kisailemisesta, muodostavat monimutkaisia sosiaalisia yhteisöjä, kykenevät yhteistyöhön toisten sikojen kanssa ja niissä on havaittu empatiaa.
Eläintehtaassa elävän sian painajaismainen elämä
Useimmat siat viettävät koko elämänsä eläintehtaiden törkyisissä ja ahtaissa tiloissa, kokien jatkuvaa stressiä. Siat nauttivat suuresti siitä, että saavat tonkia maata ja tutkia ympäristöään. Eläintehtaissa sikoja yleensä pidetään betonisilla ritilälattiolla vailla mitään kuiviketta, joten sioilla ole pienintäkään mahdollisuutta tonkimiseen. Siat ovat erittäin puhtaita eläimiä, ja jos niille annetaan riittävästi tilaa, ne rajaavat eri alueita nukkumiseen, syömiseen ja ulostamiseen.
Eläintehtaissa siat on pakotettu oleskelemaan liejun, ulosteen, oksennuksen ja jopa kuolleiden lajitovereidensa keskellä. Hengitysilma on erittäin huono korkean hiilidioksidi- ammoniakki- ja pölypitoisuuden takia. Siat eivät hikoile, joten ne nauttivat vesi- ja mutakylvyistä, joiden avulla ne säätelevät kehonsa lämpötilaa. Siat haluavat luonnostaan muodostaa sosiaalisia ryhmiä koostuen emakoista ja niiden jälkeläisistä. Eläinteihtaissa sioilla ei ole mitään mahdollisuutta toteuttaa tällaista lajityypillistä käyttäytymistä. Kaiken muun lisäksi siat saattavat joutua kokemaan pahoinpitelyä työntekijöiden taholta, jotka esimerkiksi hakkaavat, potkivat ja paiskaavat eläimiä pää edellä betonilattiaan tai -seinään.
Eläintehtaissa siat on pakotettu oleskelemaan liejun, ulosteen, oksennuksen ja jopa kuolleiden lajitovereidensa keskellä. Hengitysilma on erittäin huono korkean hiilidioksidi- ammoniakki- ja pölypitoisuuden takia. Siat eivät hikoile, joten ne nauttivat vesi- ja mutakylvyistä, joiden avulla ne säätelevät kehonsa lämpötilaa. Siat haluavat luonnostaan muodostaa sosiaalisia ryhmiä koostuen emakoista ja niiden jälkeläisistä. Eläinteihtaissa sioilla ei ole mitään mahdollisuutta toteuttaa tällaista lajityypillistä käyttäytymistä. Kaiken muun lisäksi siat saattavat joutua kokemaan pahoinpitelyä työntekijöiden taholta, jotka esimerkiksi hakkaavat, potkivat ja paiskaavat eläimiä pää edellä betonilattiaan tai -seinään.
Emakot suljetaan pieniin häkkeihin, joissa ne eivät edes pysty kääntymään
Emakoita kohdellaan erityisen julmasti. Noin kuuden kuukauden ikäisenä emakko tiineytetään ensimmäisen kerran, yleensä keinosiementämällä. Monissa maissa emakot suljetaan tiineytyshäkkiin tiineyden ajaksi. Häkki on erittäin pieni, ja lattia on ritilää, jossa ei usinkaan ole kuiviketta. Kun emakon on aika porsia, se laitetaan porsimishäkkiin, joka on samankaltainen kuin joutilashäkki, mutta siinä on pieni, ylimääräinen tila porsaille. Kun porsiminen lähestyy, emakko saa voimakkaan pesänrakentamistarpeen, mutta tehotuotannossa tämäkin tarve jää emakolta toteuttamatta. Tuotannon maksimoimiseksi emakot on jalostettu synnyttämään pahnueita, joissa on jopa viisitoista porsasta, kun normaalin kokoinen pahnue koostuu noin viidestä porsaasta. On tavallista, että jokaisesta pahnueesta muutama porsas kuolee ennen kuin ne saavuttavat neljän viikon iän.
Porsaiden synnyttyä ne saavat olla emonsa hoidossa 4-5 viikkoa, jonka jälkeen porsaat otetaan pois. Luonnollisissa olosuhteissa emakko imettäisi porsaita jopa 17 viikkoa. Noin viikko vieroituksen jälkeen emakko tiineytetään uudestaan. Kun emakko on noin kahden vuoden ikäinen se on ehtinyt porsia noin kolme kertaa. Koska sen keho alkaa olla loppuunkulutettu, se lähetetään teurastamoon. Luontaisesti siat elävät jopa kaksikymmentä vuotta.
Porsaiden synnyttyä ne saavat olla emonsa hoidossa 4-5 viikkoa, jonka jälkeen porsaat otetaan pois. Luonnollisissa olosuhteissa emakko imettäisi porsaita jopa 17 viikkoa. Noin viikko vieroituksen jälkeen emakko tiineytetään uudestaan. Kun emakko on noin kahden vuoden ikäinen se on ehtinyt porsia noin kolme kertaa. Koska sen keho alkaa olla loppuunkulutettu, se lähetetään teurastamoon. Luontaisesti siat elävät jopa kaksikymmentä vuotta.
Sikojen käyttäytymishäiriöt ovat yleisiä eläintehtaissa
Eläintehtaiden ahtaat ja epäluonnolliset olosuhteet aiheuttavat turhautumista ja henkistä pahoinvointia, joka johtaa häiriökäyttäytymiseen. Toisten sikojen häntien ja korvien pureskelu ja jatkuva häkkien kaltereiden pureskelu on tyypillistä pahoinvoivalle sialle. Hännän- ja korvienpureskelusta aiheutuu kipeitä, tulehtuneita haavoja, ja tulehdus voi levitä koko elimistöön muodostaen paiseita eri puolille kehoa. Monet siat ovat täysin apaattisia ja makaavat paikallaan reagoimatta mihinkään.
Tuskallisia toimenpiteitä tehdään porsaille ilman kivunlievitystä
Porsaille suoritetaan useita kivuliaita toimenpiteitä ilman puudutusta tai kivunlievitystä, kuten kastraatio, hännän typistys ja hampaiden katkaiseminen. Joissakin maissa osa näistä toimenpiteistä on kokonaan kielletty, tai niiden yhteydessä sialle pitää antaa puudutusta tai kivunlievitystä. Useimmissa maissa nämä silpomiset ovat kuitenkin yleinen käytäntö.
Siat ovat usein sairaita, ja niille annetaan liikaa antibioottia
Siat saavat usein vakavia terveysongelmia joutuessaan seisomaan ja makaamaan kovalla betoni- tai ritilälattialla. Tyypillisiä vaivoja ovat niveltulehdukset ja makuuhaavat, ja jotkut siat saavat jopa halvaantumisoireita. Liiallinen jalostus aiheuttaa myös monia terveysongelmia. Siat kasvavat niin nopeasti, etteivät luut ja nivelet ehdi kehittyä samassa tahdissa kuin paino lisääntyy. Huono hygienia johtaa helposti erilaisiin tulehduksiin, ja monet siat kärsivät mahahaavasta. Sairaat siat tapetaan usein esimerkiksi hakkaamalla niitä metalliputkilla, paiskaamalla ne pää edellä lattiaan tai jättämällä ne nääntymään janoon tai nälkään.
Eläintehtaiden äärimmäisen ahtaat ja saastaiset olot johtavat usein tautien puhkeamiseen, joita hoidetaan antibiooteilla. Monissa maissa antibiootteja annetaan eläimille myös ennaltaehkäisevästi ja tuotannon edistämiseksi. Jatkuva, ennaltaehkäisevä antibioottien käyttö mahdollistaa sikojen pitämisen hengissä olosuhteissa, jotka muutoin tappaisi ne. Liiallinen antibioottien käyttö eläintehtailla on tärkein syy antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien lisääntymiseen, mikä on erittäin suuri uhka ihmiskunnalle. Esimerkiksi superbakteeria MRSA:ta löytyy usein elintarviketeollisuuden myymästä sianlihasta. Maatilojen törkyiset olosuhteet voivat myös johtaa esimerkiksi koli- ja salmonellabakteerien leviämiseen elintarvikkeisiin ja sitä kautta ihmisiin. Sikainfluenssan puhkeaminen johtui todennäköisesti sikatilojen puutteellisista saniteettioloista.
Eläintehtaiden äärimmäisen ahtaat ja saastaiset olot johtavat usein tautien puhkeamiseen, joita hoidetaan antibiooteilla. Monissa maissa antibiootteja annetaan eläimille myös ennaltaehkäisevästi ja tuotannon edistämiseksi. Jatkuva, ennaltaehkäisevä antibioottien käyttö mahdollistaa sikojen pitämisen hengissä olosuhteissa, jotka muutoin tappaisi ne. Liiallinen antibioottien käyttö eläintehtailla on tärkein syy antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien lisääntymiseen, mikä on erittäin suuri uhka ihmiskunnalle. Esimerkiksi superbakteeria MRSA:ta löytyy usein elintarviketeollisuuden myymästä sianlihasta. Maatilojen törkyiset olosuhteet voivat myös johtaa esimerkiksi koli- ja salmonellabakteerien leviämiseen elintarvikkeisiin ja sitä kautta ihmisiin. Sikainfluenssan puhkeaminen johtui todennäköisesti sikatilojen puutteellisista saniteettioloista.
Teurastuksessa siat kokevat kauhua, väkivaltaa ja pitkittynyttä kärsimystä
Sikojen kärsimys kulminoituu teurastuspäivänä. Jotta peloissa olevat säntäilevät siat saataisiin lastattua kuorma-autoihin, niitä lyödään toistuvasti sähköpiiskalla. Erityisesti heikoille sioille, jotka eivät pysty kävelemään tai edes pysymään pystyssä, annetaan sähköiskuja jotta ne nousisivat jaloilleen.
Matka teurastamoon voi kestää useita tunteja, ja on herkille sioille erittäin stressaava. Siat joutuvat yleensä olemaan matkan ajan ilman ruokaa ja juomaa, ja monissa maissa kuorma-auton lämpötila on joko liian korkea tai alhainen. Talvella sikoja jäätyy kuoliaaksi kuorma-autoissa, ja kesällä niitä kuolee lämpöhalvaukseen. Siat joutuvat hengittämään ammoniakkihöyryä ja dieselpakokaasua, ja ne pinnistelevät voidakseen hengittää. Monet siat myös kuolevat sydänkohtaukseen tai tukehtuvat kovassa tungoksessa.
Teurastamossa sikoja käsitellään erittäin kovakouraisesti. Niitä lyödään ja potkitaan, ja niille annetaan jatkuvasti sähköpiiskaa jotta ne liikkuisivat eteenpäin. Ennen teurastusta sika tainnutetaan, yleensä sähköllä tai hiilidioksidilla. Sähkötainnutuksessa sian ohimoille asetetaan elektrodit, joiden kautta sille annetaan sähköisku. Sähkötainnutus ei yleensä tuhoa aivoja, joten eläin tulee tajuihinsa jos sitä ei nopeasti tapeta verta laskemalla. Hiilidioksiditainnutuksessa, jota pidetään humaaneimpana keinona tainnuttaa sikoja, eläimet pakotetaan metallihissiin, joka lasketaan kaasukammioon. Siat ovat tukehtuessaan täysin paniikissa, huutavat täyttä kurkkua ja kiipeävät toistensa yli yrittäessään epätoivoisesti paeta. Tainnutuksen jälkeen siat pistetään ja veri lasketaan. Tämän jälkeen niiden karvat poistetaan ja iho pehmennetään tulikuumassa kalttausvedessä. On monia tapauksia, jolloin sika on yhä ollut elossa joutuessaan kalttausaltaaseen.
Matka teurastamoon voi kestää useita tunteja, ja on herkille sioille erittäin stressaava. Siat joutuvat yleensä olemaan matkan ajan ilman ruokaa ja juomaa, ja monissa maissa kuorma-auton lämpötila on joko liian korkea tai alhainen. Talvella sikoja jäätyy kuoliaaksi kuorma-autoissa, ja kesällä niitä kuolee lämpöhalvaukseen. Siat joutuvat hengittämään ammoniakkihöyryä ja dieselpakokaasua, ja ne pinnistelevät voidakseen hengittää. Monet siat myös kuolevat sydänkohtaukseen tai tukehtuvat kovassa tungoksessa.
Teurastamossa sikoja käsitellään erittäin kovakouraisesti. Niitä lyödään ja potkitaan, ja niille annetaan jatkuvasti sähköpiiskaa jotta ne liikkuisivat eteenpäin. Ennen teurastusta sika tainnutetaan, yleensä sähköllä tai hiilidioksidilla. Sähkötainnutuksessa sian ohimoille asetetaan elektrodit, joiden kautta sille annetaan sähköisku. Sähkötainnutus ei yleensä tuhoa aivoja, joten eläin tulee tajuihinsa jos sitä ei nopeasti tapeta verta laskemalla. Hiilidioksiditainnutuksessa, jota pidetään humaaneimpana keinona tainnuttaa sikoja, eläimet pakotetaan metallihissiin, joka lasketaan kaasukammioon. Siat ovat tukehtuessaan täysin paniikissa, huutavat täyttä kurkkua ja kiipeävät toistensa yli yrittäessään epätoivoisesti paeta. Tainnutuksen jälkeen siat pistetään ja veri lasketaan. Tämän jälkeen niiden karvat poistetaan ja iho pehmennetään tulikuumassa kalttausvedessä. On monia tapauksia, jolloin sika on yhä ollut elossa joutuessaan kalttausaltaaseen.
Sianlihateollisuuden ympäristö- ja terveysvaikutukset
Kuten kaikki teollinen eläintuotanto, sianlihateollisuus aiheuttaa huomattavaa vahinkoa ympäristölle, kuten ilmaston lämpenemistä, elinympäristöjen tuhoutumista, lajien sukupuuttoa, vesistöjen saastumista, rehevöitymistä, vesipulaa ja nälänhätää.
Tutkimusten mukaan sianliha – erityisesti prosessoitu liha kuten pekoni, makkara ja kinkku – aiheuttaa syöpää. Tutkijoiden mukaan runsaasti punaista lihaa käyttävillä on havaittu suurempi ennenaikaisen kuoleman riski verrattuna vähän lihaa syöviin.
Cambridgen yliopiston vuonna 2024 tekemän laajan tutkimuksen mukaan vain kaksi viipaletta kinkkua päivässä voi nostaa riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen 15 prosentilla.
Maitotuotteet ja liha ovat suurimmat ftalaattien lähteet. Terveydelle haitallisia ftalaatteja käytetään monissa muoveissa lisäämään joustavuutta, läpinäkyvyyttä ja kestävyyttä, ja niitä käytetään myös esimerkiksi kosmetiikassa ja torjunta-aineissa.
Tutkimusten mukaan sianliha – erityisesti prosessoitu liha kuten pekoni, makkara ja kinkku – aiheuttaa syöpää. Tutkijoiden mukaan runsaasti punaista lihaa käyttävillä on havaittu suurempi ennenaikaisen kuoleman riski verrattuna vähän lihaa syöviin.
Cambridgen yliopiston vuonna 2024 tekemän laajan tutkimuksen mukaan vain kaksi viipaletta kinkkua päivässä voi nostaa riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen 15 prosentilla.
Maitotuotteet ja liha ovat suurimmat ftalaattien lähteet. Terveydelle haitallisia ftalaatteja käytetään monissa muoveissa lisäämään joustavuutta, läpinäkyvyyttä ja kestävyyttä, ja niitä käytetään myös esimerkiksi kosmetiikassa ja torjunta-aineissa.
Mitä sinä voit tehdä auttaaksesi sikoja
Yksi kaikkein tärkeimmistä asioista, mitä voit tehdä auttaaksesi sikoja, on ryhtyä vegaaniksi!
Investigation reveals cruelty at pig factory farm
By Mercy for Animals
The nicest way to die (hiilidioksiditainnutus)
By BiteSizeVegan.org
Lisätietoa ja videoita suomalaisilta sikatiloilta:
https://oikeuttaelaimille.fi/tuotantoelaimet/sian-el%C3%A4m%C3%A4/
https://animalia.fi/elainten-oikeudet/elaintuotanto/lihasiat/